Oulankajoen vesistön taimenkannan tulevaisuus
Oulangan taimenen menestyksen suurin uhka on kalastus. Nykyinen taimenkantaan kohdistuva kokonaiskalastuskuolevuus on liian korkealla tasolla taimenkannan kestävän menestyksen kannalta. Kannan tila on vaarantunut
Venäjän Pääjärvellä ja vaellusreitillä Olangajoessa ja Paanajärvellä sekä Suomen joilla toteutettavat taimenkantojen suojeluun, elvytykseen ja kestävään kalastukseen tähtäävät pitkäjänteiset toimenpiteet ovat avainasemassa Oulangan taimenkantojen hyvän tilan ylläpitämisessä.
Oulangan taimenen tulevaisuus on kalastuksen järjestämisestä vastaavien tahojen käsissä. Tarvitaan tehokasta kalastuksen sääntelyä.
Metsähallitus on koonnut Oulankajoen vesistön taimenkantojen kestävän kalastuksen edistämiseksi rajanylisen yhteistyöryhmän.
Yhteistyöryhmän suomalaiset jäsenet ovat Metsähallitus, Kuusamon yhteisten vesialueiden osakaskunta KYVOK, Vuotungin osakaskunta, Hautajärven kalastusalue ja sen jäsenosakaskunnat, Kuusamon kaupunki ja Lapin ELY-keskus.
Yhteistyöryhmän venäläiset jäsenet ovat Venäjän Pohjoinen kalantutkimuslaitos (SevNIIRH), Paanajärven kansallispuisto ja Louhen piiri.
Lisäksi mukaan on maaliskuussa 2015 kutsuttu Karjalan tasavallan maa- kala- ja metsästystalousministeriö, Luoteis-Venäjän kalastusvirasto (SZUFAR) ja Luoteis-Venäjän kalantutkimuslaitos (GosNIORKh).
Yhteistyöryhmän toiminnan lähtökohtana ovat hankkeen laatimat, hankkeessa kerättyihin tutkimustietoihin perustuvat toimenpide-esitykset.
Ryhmän jäsenorganisaatioiden päätöksistä ja keskinäisistä neuvotteluista riippuu, saadaanko taimenen kalastus Oulankajoen vesistössä kestävälle pohjalle ennen kuin kannan taantuminen on peruuttamatonta.
Perimmäinen vastuu taimenkantojen hyvinvoinnista on toki lopulta kalastajilla. Heidän vastuulleen jää asetettujen kalastussääntöjen noudattaminen ja saalistuksen pitäminen maltillisella tasolla.
