Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nykyinen Luonnonvarakeskus) laati Oulankajoen vesistön vaeltavan taimenkannan elinkiertoon pohjautuvan populaatiomallin, jonka avulla voidaan tarkastella järvi- ja jokikalastuskuolevuuden vaikutuksia kutupopulaation runsauteen ja arvioida populaation hyvän menestyksen kannalta suurinta sallittua kokonaiskalastuskuolevuuden tasoa.
Kun mallia sovelletaan hankkeessa kerättyihin tietoihin taimenen kalastuspaineesta jokialueilla ja syönnösalueella sekä vuoden 2014 vaelluspopulaation kokoarvioon, voidaan nykyisen suuruisen kalastuksen päätellä olevan kestämätöntä eli johtavan kannan taantumiseen. Kalastuspaine on ollut korkealla tasolla jo pitkään varsinkin Suomen jokialueilla. Hankkeen koekalastustulokset syönnösalueella Pääjärvessä (kuva 2 alla) todistavat kannan taantumisesta viimeisten 20 vuoden aikana.
Taimenen kalastus jokialueilla
Hankkeen keräämien saalisraporttien perusteella vuonna 2013 Oulankajoen vesistön jokialueilta Suomessa ja Venäjällä saatu taimensaalis oli 334 yksilöä. Noin 3 kg:n keskipainon mukaan laskettuna taimenia otettiin jokilaueilla saaliiksi 1000 kg.
Saalismäärä on noin kolmasosa jokiin vuosittain vaeltavasta kalamäärästä.
Kalastajat viettivät jokikalastuksen parissa yhteensä 14020 vuorokautta, joista 81 % kohdistui Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijokeen Suomessa ja 19 % Olangajokeen Venäjällä.
Kuva 1. Taimensaaliin jakautuminen eri jokialueiden kesken vuonna 2013
Taimenen kalastus syönnösalueella Venäjän Pääjärvessä
Vuonna 2013 Venäjän Pääjärvellä ammattikalastusluvilla kalastaneet saivat 910 kg taimensaaliin (noin 2,5 kg:n keskipainon mukaan 360 yksilöä). Vuotuinen saalis on ollut samalla tasolla ajanjaksolla 2008-2012. Amnmattikalastajien luvat myöntää ja saalistiedot kerää Karjalan tasavallan kalastushallinto.
Vapaa-ajankalastajien ja kotitarvekalastajien taimensaaliista Pääjärvestä ei ole saalisilmoituksiin tms. perustuvaa tilastotietoa, mutta se lienee vähintäänkin samaa tasoa kuin ammattikalastajien saalis siitä huolimatta, että Venäjän vuoteen 2014 saakka voimassa olleen kalastuslain mukaan vetouistelu on Pääjärvellä kiellettyä ilman kalastuslupaa.
Urheilu- ja virkistyskalastusta Pääjärvellä hallinnoi ja valvoo Venäjän Federaation Kalastusviraston Luoteis-Venäjän aluehallinto (SZTUFAR). Luvanvaraisen urheilu- ja virkistyskalastustoiminnan järjestämisestä Pääjärvellä ei ole tällä hetkellä voimassa sen kanssa solmittuja sopimuksia millään toimijalla.
Hanke tutki Pääjärven syönnöspopulaation tilaa tekemällä koekalastuksia järvellä syys-lokakuussa 2013-2014. Taimenkannan tiheyttä heijastava koekalastusten yksikkösaalis (saalis/pyyntiponnistusyksikkö) oli näissä koekalastuksissa puolet 1990-luvun koekalastussaaliista, jolloin kalastusturismi järvellä oli vielä vähäistä.
Kuva 2. Vetouistelun yksikkösaaliit Pääjärven koekalastuksissa
Lähde: Luonnonvarakeskus ja Venäjän Pohjoinen Kalantutkimuslaitos
