Metsähallitus

Olangajoen Vartiolampi Kivakkatunturin päältä nähtynä

Carlin-merkitty luonnontaimen vapautetaan

Taimenen mätiä hautomossa

1 / 3

Poikastiheyksien seuranta

Karelia ENPI -hankerahoituksella ei tehty taimenen poikastiheystutkimuksia Oulankajien vesistössä, mutta hankekumppanien tekemien poikastiheysseurantojen huolestuttavat tulokset olivat keskeinen syy hankkeen toteuttamiselle. Poikastiheyksien kehittymistä seuraamalla voidaan jatkossa arvioida, ovatko toteutetut elvytystoimenpiteet olleet tehokkaita.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nykyinen Luonnonvarakeskus) tekemän seurannan tulokset ovat osoittaneet, että Suomen puoleisten jokialueiden poikastiheydet ovat olleet laskusuunnassa (kuva 1 alla). Voimakkainta tiheyksien lasku on ollut Kitkajoessa ja Kuusinkijoen tärkeimmillä lisääntymisalueilla.

Venäjän puolella (kuva 2 alla) Paanajärveen laskevien Mutkajoen ja Siltajoen poikastiheydet ovat pysyneet hyvällä tasolla viimeisen kymmenen vuoden ajan. Nämä pienet joet virtaavat Paanajärven kansallispuiston alueella ja niissä ei harjoiteta kalastusta.

Paanajärven kansallispuiston ulkopuolella Pääjärveen laskevien Tava-, Karmanka, ja Nurisjoen tiheydet ovat taantuneet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Venäjän jokien poikastiheyksiä seuraa Venäjän Pohjoinen kalantutkimuslaitos.


Kuva 1. Taimenen kesänvanhojen poikasten tiheydet Suomen puoleisilla seurantasähkökoekalastusalueilla

Vuosina 2013-2014 koekalastuksissa  käytettiin tehokkaampaa laitetta kuin aikaisempina vuosina ja näiden vuosien tiheysarviot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tulosten kanssa. Vuosina 1995-1999 ei tehty koekalastuksia.


Kuva 2. Taimenen poikasten tiheydet Venäjän puoleisilla seurantasähkökoekalastusalueilla vuosina 2005-2014.

Yksilömäärissä ovat mukana myös kesänvanhoja poikasia vanhemmat poikasikäluokat, joten yksilömäärät eivät ole sellaisenaan vertailukelpoisia Suomen tiheyksien kanssa.  Kesänvanhojen poikasten osuus vuoden 2013 saaliissa oli Mutkajoessa 56 %, Siltajoessa 88 %, Karmankajoessa 25 % ja Tavajoessa 18 %. Vuosina 2011-2012 Karmankajoessa ei tavattu lainkaan kesänvanhoja poikasia.


Lähteet: Luonnovarakeskus ja Venäjän Pohjoinen kalantutkimuslaitos.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen henkilökuntaa sähkökoekalastamassa Kuusinkijoella.(Kuva: Luonnonvarakeskus)

Venäjän Pohjoisen kalantutkimuslaitoksen henkilökuntaa sähkökoekalastamassa Paanajärven kansallispuistossa. (Kuva: SevNIIRH)


Tulostusnäkymä Kerro kaverille

Kerro kaverille



  Lisää kavereita