Tutustu alla olevaan kuvasarjaan, joka kertoo merkintätutkimuksella saadut keskeiset tulokset Oulankajoen vesistön kututaimenkannan koostumuksesta ja vaellustavoista!
Taimenten tutkimuspyynnin ja vaelluksen seurannan toteutus
Paanajärven ja Pääjärven välisessä Olangajoessa sijaitseva, Kivakkakosken ohittava sivuväylä suljettiin tutkimusrysällä 11.6. - 10.7. 2013 ja 16.5. - 2.9. 2014 vaellustaimenten määrän ja muiden ominaisuuksien tutkimuksia varten.
- Ensimmäisen vuoden pilottiluonteisen merkintäkampanjan tuloksena oli 24 radiolähetinmerkittyä ja 78 Carlin-merkittyä taimenta.
- Toisena vuonna merkintä- ja laskentakampanjan tuloksena oli 125 radiolähetinmerkittyä ja 227 Carlin-merkittyä taimenta
Merkityistä taimenista mitattiin pituus ja paino ja otettiin suomunäyte ikä- ja kasvumäärityksiä varten.
Radiolähetinmerkittyjen kalojen vaellusta seurattiin automaattisilla radiolähetinsignaalien seuranta-asemilla ja mukana kuljetettavalla radiolähetinvastaanottimella.
- Vuonna 2013 oli toiminnassa yksi automaattinen radiovastaanotinasema jokea kohden (sijainti Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoen alaosalla).
- Vuonna 2014 oli toiminnassa kaksi automaattista radiovastaanotinasemaa jokea kohden Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoen alaosalla ja yksi asema Venäjän puolella Paanajärven itäpäässä.
Taimenten nousu Pääjärvestä Olangajokeen VUONNA 2014
Kuva 1. Päivittäinen tutkimusrysäpyynnin taimensaalis ja jokiveden lämpötila kesällä 2014.
Punaiset nuolet ilmaisevat kalastuksen aloitus- ja lopetusajankohdat, sininen vaakapalkki kevättulvahuipun ajoittumisen. Ensimmäiset taimenet uivat rysään jokiveden lämpötilan ollessa noin +8 °C. Suurin päiväsaalis 7.7.2014 oli yhteensä 85 taimenta.
Kutuvaeltajien saapuminen suomen jokiin
Kuva 2. Radiolähettimellä merkittyjen taimenten saapuminen Kuusamon jokiin kesällä 2014 ja vaelluksen kesto Vartiolammelta kunkin joen alajuoksulle.
Jokaisen joen kaloissa oli sekä nopeita vaeltajia (alle kymmenessä päivässä Suomeen) että hitaita viipyilijöitä (kesäkuussa merkittyjä kaloja saapui Suomeen vasta elokuun lopussa).
Pääosa Kitkajoen kaloista saapui Suomeen heinäkuussa. Kuusinkijokeen taimenten pääjoukot vaelsivat verraten myöhään elokuun puolivälissä. Oulankajokeen taimenia vaelsi kaksijakoisesti: alkukesällä heinäkuun alkuun saakka ja uudelleen elokuun lopussa.
Heinäkuun lopun - elokuun alun hellejaksot nostivat jokien veden lämpötilan yli 20 oC, mikä todennäköisesti pysäytti taimenten vaelluksen kalojen jäädessä odottelemaan Paanajärveen jokiveden viilenemistä.
Kutuvaelluksen vaiheiden ajoittuminen
Esimerkkinä Kitkajoki
Kuva 3. Kymmenen Kitkajokeen vaeltaneen taimenen liikkuminen joessa kesän 2014 aikana.
Nämä ja useimmat muut Kitkajokeen vaeltaneet taimenet liikkuivat Pähkänän seudun ja Jyrävän välisellä alueella. Kutu ajoittui syyskuun puolivälistä lokakuun alkuun.
Kudun jälkeen osa kaloista poistui joesta ripeästi kohti Paanajärveä ja Pääjärveä, osa jäi viipyilemään ja talvehtimaan joen syvissä suvantopaikoissa.
Taimenten koko ja kutuvaelluksen aloittamisaika
Kuva 4. Päivittäisten rysäsaaliiden taimenten yksilöpituus kesän 2014 kuluessa.
Alkukesällä vaeltajien keskikoko oli suurempi kuin loppukesällä, mutta myös jotkut suuret yksilöt aloittivat vaelluksensa vasta loppukesällä.
Vaellustaimenten koko
Kuva 5. Venäjän Olangajoen Vartiolammella vuosina 2013-2014 pyydystettyjen taimenten pituus- ja painojakaumat sekä pituuden ja painon välinen suhde.
Vuoden 2014 kutuvaeltajien ikäjakauma
Kuva 6. Vuonna 2014 Vartiolammella pyydystettyjen taimenten syntymävuodet.
Pääosa kaloista oli 6-9 vuotiaita, vuosina 2005-2008 syntyneitä yksilöitä.
Minkä pituisia ovat ensi kertaa kudulle tulevat taimenet? Entä konkarit?
Kuva 7. Vuonna 2014 pyydystettyjen taimenten pituusjakaumat ja keskipituudet jaoteltuna kutuvaelluskertojen mukaisesti
1. kutuvaellus = sukukypsä kala ensimmäisellä vaelluksellaan jne. Prosenttiluvut ilmaisevat kuinka suuri osa kaikista tutkituista taimenista kuului kuhunkin luokkaan. Vasen punainen viiva kuvaa 60 cm pituutta (taimenen alamitta Oulankajoen vesistössä) ja oikea 75 cm pituutta.
Vaelluspoikasten koko
Kuva 8. Suomumittausten perusteella laskettu vaelluspoikasten kokojakauma ja eri ikäisten vaelluspoikasten keskipituus vuosien 2013-2014 aineistossa.
Sukukypsyyskoko
Kuva 9. Suomumittausten perusteella laskettu taimenten sukukypsyyspituus vuosien 2013-2014 aineistossa.
Punainen viiva kuvaa keskipituutta (63 cm) ja varjostettu alue sisältää 50 % koko kala-aineistosta.
Elinkiertovaiheiden kesto
Kuva 10. Suomunäytteistä tutkitut jokipoikasvaiheen keston ja sukukypsyysiän jakaumat vuosien 2013-2014 rysäpyyntiaineistossa.
Taimenet viettävät enimmäkseen 3-4 vuotta joessa ja 3-4 vuotta järvellä ennen ensimmäistä kutuvaellusta.
Taulukko 1. Kalakohtaisten jokivuodet-järvivuodet -yhdistelmien (esimerkiksi 3 vuotta joessa ja 4 vuotta järvellä ennen 1. kutuvaellusta) prosentuaalinen jakautuminen vuosien 2013-2014 aineistossa.
Enemmistö Oulankajoen vesistön taimenista elää jokipoikasena 3-4 vuotta ja syönnöstää Pääjärvellä kolme vuotta ennen ennen ensimmäiselle kutuvaellukselle lähtemistään.
Taimenten kasvu eri elämänvaiheissa
Kuva 11. Esimerkkejä 3 vuotta joessa ja 3 vuotta järvellä (vasen kuva) ja 4 vuotta joessa ja 4 vuotta järvellä (oikea kuva) ennen 1. kutuvaellusta viettäneiden taimenten kasvusta.
Järvivaiheen kasvu ennen 1. kutuvaellusta on nopeaa.
Kutuvaellusvuotena taimenet kasvavat hyvin vähän – vastavirtaan uiminen rasittaa ja sukutuotteiden kehittyminen vie veronsa.
Oulangan taimenet tekevät kutuvaelluksen joka toinen vuosi ja viettävät vaellusten välivuoden järvellä.
Välivuotena kalojen kasvu on hitaampaa kuin nuoruusvaiheessa ennen sukukypsyyden saavuttamista ja 1. kutuvaellusta.
Lähde: Luonnonvarakeskus ja Venäjän Pohjoinen kalantutkimuslaitos (SevNIIRH)
